Mitäs tässä nyt onkaan taas puuhattu? Emäntä on ollut juhannuksen jossain liesussa ja mun liikunnasta on huolehtineet oikein mukava lainakuski, sekä vuokraaja. Eilen jumpattiin emännän kanssa koulua. Kuski oli enemmän kuin tyytyväinen suoritukseeni, vaikkei me mitään ihmeellistä tehtykään, lähinnä vain verryteltiin tämän päivän treenejä varten.
Tänään minulla olikin vuorossa estetreenit. Tyttöysäväni Lillonin emäntä on esteratsastaja ja sattuu olemaan myös minun emäntäni ystävä, joten sehän sitten minun hyppyyttämiseni hoiti tällä kerralla. Se vaatii minulta aina vauhtia ja kunnollisia hyppyjä, joten osasin asennoitua oikein ja yritin pinnata alussa niin paljon kuin kykenin, mutta armoa ei tullut siltikään.
Hypättiin ensin vähän kavalettia, mikä oli mielestäni todella säälittävää ja arvoani alentavaa, joten en viitsinyt edes yrittää tosissani. Jumppasarjalla aloin sitten jo vähän skarpata. Siinä kun voi käydä hassusti jos ei katso mihin koipensa asettaa. Kun sitten pääsin vauhtiin, pompittiin vähän 80cm okseria jumppasarjan perään. Sekin osoittautui aika helpoksi nakiksi, joten päätin näyttää miten hyvin osaan oikeasti hypätä.
 |
| Verryttelylaukkaa |
 |
| Onko tämä muka joku este?! |
 |
| Hiiiiop! |
 |
| Jumppaa |
 |
| Jumppaa |
 |
| Lisää jumppaa |
 |
| Nyt aletaan puhua jo hyppäämisestä. |
 |
| Kai tämä täytyy joskus tosissaankin ottaa... |
 |
| I believe I can fly! |
Suuret kiitokset Tinalle treeniavusta niin minun, kuin emännänkin puolesta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti